Vapaat

Hyviä puolia vuorotyössäni ja varsinkin tekemässäni viisivuorossa on se, että jokaisen viikon rupeaman (2x aamu, 2x ilta ja 2x yö) jälkeen on kolme vapaapäivää (todellisuudessa 96h). Vapaat osuvat milloin millekin viikonpäiville ja sehän tuottaa suunnittelua etukäteen. Tällä kertaa vapaat osuivat maanantai aamu kuudesta perjantai aamu kuuteen. Apua vapaa-päivien järjestelyihin sain ystävältäni Jussilta. Hän antoi maanantai iltana selvät toimintaohjeet siihen kuinka käyttää muutaman vapaapäivistäni:

10.3.2008 20:45:30 Jussi Vares Hannu tänään otat lunkisti tv:n ääressä..huomenna käyt vähä shoppailemassa yleishyödyllistä..pari uutta paitaa ja ehkä uudet farkut :D ja sitte illalla voisit käydä leffassa katsomassa dark floors leffan..mitäs keskiviikkona...

Ohjeistus kuulosti hyvältä. Tällä siis edettäisiin. Loppuilta menikin lunkisti sohvalla maaten, kunnes sain yllätävän siivousvimman. Kun salama kirkkaalla taivaalla aloin tiskata, lakaista, imuroida, pestä kenkiäni, lavuaareja ja saunan lauteita. Mitä ihmettä? Laiskotteluhan tuntui hyvältä. Mikä minussa kilahti?

Seuraava päivä jatkoin Jussin ohjeiden mukaisesti. Lähdin kaupungille paikalliseen kahvilaan juomaan "aamukahviani", jonka jälkeen lähdin kiertelemään vaatekauppoja. Sää pihalla oli mitä parhain. Aurinko paistoi ja lämpöä oli reilut viisi astetta. Onko nyt maaliskuun alku? Kyllä, niin ainakin kalenterini näyttää. Kaupat kierrettyäni saaliikseni oli kertynyt yksi vyö. Musta vyö. Ei siis sellainen vyö mitä käytetään tatameilla, vaan ihan perus kelpo vyö esimerkiksi mustiin puvun housuihini. Sellaista kai tarvitsinkin. Ihan mukavan oloiset (ja edulliset) housutkin löysin, mutta yllätys yllätys koko ei ollut sopiva.

Seuraavaksi vuorossa olisi ollutkin Jussin tarjoilema Dark Floor elokuvanautinto. Elokuva, joka viihdearvoltaan olisi varmasti ollut mitä parhainta yksin koettavaa ajanvietettä jäi kuitenkin näkemättä. Syynä tähän oli yksinkertaisesti se, ettei Salon kumpaisessakaan elokuvateatterissa kyseitä Lordi nautintoa esitetty. Jo elokuvissa käynnistä luopuneena sain uuden ehdotuksen. Mene ja katso National Treasure: Salaisuuksien kirja. Lähdin pyöräilemään Bio Jännään kellon ollessa jo kymmentä vaille. Perille päästyäni huomasin ison salin ollen typösen tyhjä. Tai no, ei ihan. Salin takarivistä löytyi neljä muuta henkilöä (kaksi paria), jotka olivat selvästi enemmän kiinnostuneita toisistaan mitä salin tapahtumista. Valitsin mielestäni parhaan paikan koko salin keskiosasta ja istuuduin penkille. Verhot vetäytyivät ja näytös alkoi. Olin kokemassa kerrankin täydellisen elokuvanautinnon, jossa elokuva ja katsoja kohtaa, jossa kaikki epäolennainen oli poissa. Edessä ei istunut kaksi metristä mieshenkilöä. Lähelläni ei istunut laumaa huutavia tai nauravia seurueita. Kuulen kerrankin kaikki äänitehosteet selvästi ja ilman häiriöitä. Voin levittäytyä ympärilleni. Nojata välillä eteenpäin edessäni oleviin selkänojiin, tai painaa polveni niitä vasten samalla kun itse nojaan rennosti taaksepäin. Elokuvan alkuun ei näytetty mainoksia. Sen sijaan näin muutaman loistavan trailerin tulevista leffoista. Parhaimpana sanottakoon Indiana Jones: Kingoom of the crystal skull, joka ilmestyy toukokuun loppupuoliskolla (ja sehän on pakko nähtävä. Ai niin.
Miten itse elokuvako? No mielestäni se oli hyvä.

PS. Nokia on selvästi häviämässä osuuttansa elokuvamainonnassa. Tässä elokuvassa Motorola näytti suuruutensa.