Elimistössä luontaisesti esiintyvä N-asetyyli-5-metoksitryptamiini, eli niin sanottu pimeähormoni (tai unihormoni) on aivojen käpyrauhasen erittämä hormoni, joka säätelee kaikkien nisäkkäiden vuorokausi- ja vuodenaikaisrytmejä.
Melatoniinin eritys käynnistyy öisin tai pikemminkin se lisääntyy heti pimeyden tulon jälkeen ja on korkeimmillaan kello 02.00–04.00 välisenä aikana vähentyen yön loppupuolella.
Pimeähormoonin eritys laskee ruumiinlämpöä sekä virkeystasoa. Tämä puolestaan helpottaa unen saantia ja sen laatua. Ei ihme että melatoniiniä käytetään usein unilääkkeinä esimerkiksi aikaeron tasaamiseen. Paljon nukkuvilla vauvoilla melatoniinia erittyy runsaasti, kun taas iän myötä hormonin eritys vähenee ja siirtyy myöhäisemmälle kellonajalle.
Melatoniinihormonin normaalia eritystä voidaan vähentää lisäämällä valon saantia. Tähän "helpoin" tai salakavalin tapa on tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden näytöt sekä toimistojen loisteputkilamput. Tämän lisäksi kofeiini, stressi, epäsännöllinen ruokavalio sekä päihteet heikentävät melatoniinin eritystä.
Unen riittävä saanti on tärkeää ja niinpä onkin todella sääli, että juuri omalla käyttäytymisellään voi tietämättään heikentää luontaista melatonin eritystä. Kirkasvaloilla ja sillä mitä suuhunsa laittaa voi helposti häiriinnyttää omaa hormoonitasoaan.
Vai onko todellakin niin ettei nyky-yhteiskunnassa voi seurata luontaista rytmiä? Iltaisin on vielä inhan pakko vilkaista viimeisimmät työsähköpostit kännykästä tai suosikkisarja telkkarista. Aamuisin tarvitaan ensimmäisenä kahvia naamaan ja työmatkalle vielä take-awayt mukaan. Autojonoissa voi sitten stressillä vielä hieman avustaa kortisolin eritystä ja sitä myöten työpäivän käyntiin saamista. Työpäivä ja sen jälkeinen vapaa-aika kuluukin sitten mukavasti suorittaen tarkasti aikataulutettuja deadlineja, jotka nekin ovat hieman yläkanttiin laskettuja tavoiteaikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti