Kesä 2007

Huippu hetketkeni

Sanoin ja kuvin ~* Mitä kaikkea kuuluikaan kesääni 2007

NOKIA

Vaikkakin kesä 2007 on lämpimästi mielessäni on minun aloitettava muistelmani työpaikastani, jossa kuitenkin kaikesta huolimatta vietin suurimman osan kesästäni. Niinpä niin Salon Nokian tehdas.










Vakituisestan työpaikastaini huolimastta pääsin viettämään aikaani myös muissa ymparistöissä ja mikä parasta sain nauttia ensimmäistä kertaa elämässäni virallisesta työpaikan tarjoamasta kesälomasta. Ja joskushan myös töiden puolesta voi pitää hauskaa. Esimerkkinä tästä meidän palveluorganisaation järjestämä oma kesäjuhlatapahtuma Sauvossa 9.6. Tarjolla oli hyvää musiikkia, seuraa ja ohjelmanumeroita.


Kesä alkoi lämpimästi ja tuntui, että kesästä voisi kerrankin tulla helteinen alusta loppuun saakka. Näin ei kuitenkaan jatkunut, vaan kokonaisuudessaan kesä oli säiden puolesta aika tavanomainen.

Eurovision 07

11.5.2007 tuli pistäydyttyä yhdessä historiallisessa suomalaisessa tapahtumassa, eli ensimmäisissä Suomessa järjestetyissä Euroviisu laulukilpailuissa. Tapahtuma oli finaalin ennakkonäytös, jonne isosiskoni oli ostanut liput. Vaikka en itseäni miksikään euviisujen suureksi fanaatikoksi voikaan kutsua niin täytyy myöntää, että monien kulttuurien ja ihmisten luoma tunnelma yhdistettynä ammattitaidolla järjestestettyyn hienoon tapahtumaan sai minutkin innostumaan.








Kuvassa tämän vuoden euroviisujen voittajakappale Serbian Marija Serifovic

Kesän kohokohta --> KESÄLOMA

Niinpä niin, olin kesälomalla ajan 17.6 - 10.7 (joka tietenkin tuntui ajalta joka kului muutamassa päivässä). Kerkesi siinä kuitenkin kokea kaikkea kivaa kuten festarimatkan, kalastusta, Kuortaneen urheiluopiston palvelut, juhannuksen, erilaiset pelit kuten hieman tennistä, pesäpalloa, jalkapalloa ja salibandyä sekä monen monta muuta ajanvietettä.



Juhannus

Jussit tuli vietettyä perinteisekkäästi Virroilla Toisvedellä. Tällä kertaa olimme Markun isännöimällä mökillä. Veneilimme vastakkaiselle rannalla Mikaelin mökille, jossa myös vietettiin juhannusta, pienemmällä porukalla tosin.

Juhannuksen vietto sujui mukavasti vanhojen kavereiden parissa. Johtuuko sitten välimatkoista tai muista kiireistä en tiedä, mutta liian harvoin tulee enää nykyään nähtyä näitä kaikkia peruskouluajalta tuttuja kavereitani.

Näitä tällaisiä ajanviettoja saisi puolestani olla enemmänkin. Hyviä muistoja jäikin taas paljon. Saunoimme, uimme, soutelimme kumiveneellä, pelasimme rantalentistä, petankkia, omajärjestettyä leffavisaa, grillasimme, söimme, joimme, nauroimme ja leikimme parin koiran ja koiraihmisen kanssa.






Roskilde Festival

Kesälomani loppuaikana 3.7 - 10.7 lähdimme Annin kanssa Tanskaan Roskilden musiikkifestivaaleille. Ai että tarkoitanko sitä vuodesta 1971 järjestettyä yhtä Euroopan suurinta rock ja pop tapahtumaa? Kyllä tarkoitan!

Matka aloitettiin heinäkuun 3. päivänä Annin äidin autolla Citroen C3:lla, joka mukavan tasaisella ajettavuudellaan kuljetti meitä Salosta kohdatti Turun Vikinglinen satamaa. Paatti lähti yhdeksän aikaan illalla ja oli vastakkaisella rannalla aamulla noin puoli seitsemän aikaan, joten laivamatkalta ei juurikaan enempää muistoja kuin hyvät unet.

Keskiviikkona sitten ajoimmekin Ruotsia alaspäin aina Lömmaan asti. Siellä pääsimme yöpymään Annin Säkylän naapureittensa asuntoon. Asunto oli hyvin siisti ja sieltä oli vaikea lähteä jatkamaan seuraavana päivänä matkaa :)

Kaikista viihtyisän asunnon ja pikkukaupungin houkuttavuudesta huolimatta päätimme jättää Lömman ja suuntasimme Malmösta Kööpenhaminaan vievälle Juutinrauman sillalle. Vesisade yltyi ja ajamista ei helpottanut tuulilasinpyyhkijöiden yllättävät jumiintumiset. Niinkuin aina tekniikassa (?) pieni lepo auttoi sulkiin ja loppumatkasta oltiinkin taas hyvässä yhteistyössä.


Kaksi siltaa, molemmat lähtevät Ruotsista Tanskaan päin.

Tämän sillan päästä löytyi Lömman ravintola..

Tämän puolestaan Tanskan pääkaupunki..

Tuo torniko muka 204 m korkeudessa? niin kai sitten..

Kööpenhamina ohitettiin näyttävästi Roskilden häämöttäessä jo ajatuksissa. Alku töikseen ajauduimme Roskilden keskustaan, joka sateesta huolimatta osoitti sen ettemme ainakaan ole eksyneet väärään kaupunkiin. Festarikansaa laahusti paikasta toiseen ja katukauppiaiden sadetarvikkeet tekivät myyntiä. Vaikka olinkin varannut kumisaappaat ja sadetakin mukaan, oli ensimmäiset ostokseni tältä reissulta tuulta ja vettä pitävät sadehousut sekä alle lämmin vaatekerrosto.

Auton parkkipaikalle jätettyämme oli seuraava haaste löytää alueelta sopiva majoituspaikka. Alku näytti pahalta. Leirintäalueet olivat täynnä ja mudan valtaamia. Onneksemme hetken lähintä leirintäaluetta kiertäessämme löysimme kuitenkin suhkot hyvän paikan ylemmältä tasolta, jossa maa oli vielä ehjää ja jopa vihertävää :)


































Torstai ilta hämärtyi ja Orange-päälavalle nousi odotettu Björk. Vaikka taivas oli tumma ja vettä satoi ei se haitannut esitystä tai sen seuraamista. Päinvastoin tuntui, että tällainen musiikki yhdistetynä tällaiseen tilanteeseen muodosti niin täydellisen ja mahtavan tunnelman etten unohda sitä koskaan.








Ensimmäisen yön jälkeinen aamu oli joksenkin kaoottinen. Ensimmäinen reaktio oli, että ompas tutun oloinen tunne. Aivan kuin olisin kokenut tällaista ennenkin. Mutta missä? Ai niin olenhan käynyt armeijan noin kuusi vuotta sitten ja monet Huovinrinteen aamuisat leiripäivät tuntuivat aivan samalta kuin tämä kyseinen aamu. Hieman koleahko ilma ja teltan ympäröimä kosteus muodosti pääasiassa tunteen. Seuraava havaintoni oli jonkin esineen puuttuminen. Nimittäin iät ja ajat mukanani rapakoista matkaa tehneet kumisaappaani oli viety. Ei se sinänsä mikään ihme ollut, uskon kyllä että tarpeeseen olivat menneet. Eihän siinä sitten auttanut muu kuin lähteä aamutuimaan Annin kumisaappailla tarpomaan kohti keskustaa ja kumisaapas kauppoja. Onneksi kaupasta löytyi hinta-laatu suhteen hyvät saappaat ja elämä kudassa sai jatkua.

Vettä satoi ja tauoista huolimatta loppumisesta ei ollut juurikaan tietoa/toivoa. Mikäpä siinä onhan kunnon kurafestaritkin koettava, vaikka luulinkin sen tapahtuneen jo vuoden 2003 provinssirockissa. Näin ei ollut! Alueen service centrestä löytyi nettikahvila, jossa pääsimme koneelle. Siellä tilanne valkeni uutisten myötä entisestään. Alueelle oli julistettu hukkumisvaara ja vettä pumpattiin alueelta jatkuvaan tahtiin, omilla autoilla saapumista oli kehoitettu välttämään, kesäkuun kerrottiin olleen Tanskassa kuningaskunnan historian sateisin ja rankkasateet olivat tuottaneet kaaosta myös Ruotsissa.

Ei asiat kuitenkaan niin huonosti olleet. Sade ei loppupeleissä haitannut menoa ja kurassa tampominenkin kävi liikunnasta. Keskusta oli lähellä ja kävelimmekin useat kerrat kaupungille syömään ja nauttimaan rakennusten tarjoamasta luksuksesta. Myös festarialueella ruoka oli hyvää ja monipuolista. Illan päätteeksi olikin aina tapana hakea jotain eri paikasta ruokaa.

Perjantain esiintyjiin kuului mm. The Sounds, In Flames, Beastie Boys ja Queens Of The Stone Age. Hahaa, pääsin siis kuulemaan vihdoinkin QOTSA:n kappaleen "No One Knows".



Lauantaina (07.07.07) sade oli tauonnut ja näytti jopa kesäiseltä. Taivas oli vielä hieman tumma, mutta vettä ei onneksi satanut valtavia määriä. Kävimme kuuntelemassa legendaarista The Whota ja tottakai illan päätteeksi suurta ja mahtavaa Red Hot Chili Peppersiä. Vaikka RHCP olikin hyvä niin jotain jäi puuttumaan esityksestä. Tottakai, musiikki puhukoon puolestaa, mutta silti meininki oli hieman vaisuhko. Ehkä bändillä ei ollut paras päivänsä, tai ehkä odotin enemmän, en tiedä...






Sunnuntai oli festareiden päätös päivä. Johtuneeko sitten siitä, mutta aurinko päätti pistäytyä näytille. Hieno päivä, eikä pelkästään sään puolesta. Kävimme seuraamassa mm. The Arkin, Arctic Monkeysin, Musen ja Basement Jaxxin esiintymisiä.






Tässä teillekkin vähän fiilistelyä Musen keikalta.


videokuvaa Musen keikasta



Ja tähän väliin vielä sekalainen kuvakokoelma Roskildesta.
















Muistomerkki vuoden 2000 tapahtumille, joissa 9 ihmistä kuoli.

Päätöspäivän ilotulitus

Maanantain (9.7) paluumatkalla pistäydyimme Kööpenhaminassa. Päivän agendaan kuului kiertelyä kaupungissa, ruokailu Hereford Village Beef & Spareribs-ravintolassa, tutustuminen Kööpenhaminan mahtavaan Tivoliin (pääsin myös vuoristorataan:) ja totta kai katsomassa pakollista nähtävyyttä merenneitoa.




























































Illan lähestyessä matkaa oli jatkettava ja Tanska jätettävä taakse. Edessä oli vielä pitkä ajomatka Ruotsin läpi Tukholman satamaan. Aikaa tähän oli kokonainen yö koska laiva lähti satamasta klo 7.45. Tällä kertaa ajoimme rannikkoa pitkin vaihtelun ja nähtävyyksien toivossa. Hämärässä yössä se tosin oli hieman vaikeaa. Auringonlasku oli kuitenkin hieno.

Automatka meni näin










Laivamatka puolestaan näin (Tyylinäyte Ala Anni)















____________________________________________________________


Mitä muuta kesällä tapahtuikaan? Noh ainakin tuli kalastettua jokseenkin riittävästi. On muuten kallista hupia sekin. Kalastuksenhoitomaksu 20 €, viehekalastusmaksu 27 € ja siihen päälle vielä läänikohtainen viehemaksu 27 €. Uskaltaapahan ainakin mennä kalaan vähän tunnetuimmillekkin paikoille kun on luvat kunnossa. Yleisin paikka olikin Särkisalossa Uton Ulkoluoto, jossa Jarin kanssa tuli käytyä useaan otteeseen ja aikaakin kalamatkoilla vierähti helposti se yksi työpäivä. Kalaa tuli joka kerta, mutta se yksi ja suurin jäi vielä odottamaan tulevaisuutta (Särkisalostahan on napattu suomenennätys hauki).

Jalkapalloa tuli pelattua kuntasarjassa Muurlan joukkueessa. Kärkipaikoista ei tänä vuonna taisteltu, mutta tulipahan taas tehtyä maakuntakierroksi ja pelattua ikimuistoisia matseja.

Tennis on myös yksi sellaisista lajeista mitä olen koittanut mahdollisimman paljon pelata kesäisin. Tänäkin kesänä pääsin muutaman kerran testaamaan ykkössyöttöjeni kunnon :) (niistä ykkössyötöistä kun huomaa ettei kesästä huolimatta ole ihan riittävästi aikaa viettänyt kentällä). No Tuomon kanssa kuitenkin kävimme palaamassa muutamat tiukat pelit ja mukavaahan se oli kun on tasaväkiset pelaajat vastakkain.

Niin ja salibandy tietenkin lähimpänä sydäntäni oleva laji oli peli jota tuli pelattua ja harjoiteltua koko kesän ajan. SalPa, jossa pelaan on intoa täynnä viime vuotisen sarjanousunsa johdosta. Niinpä myös harjoittelu on pitkästä aikaa ollut ammattimaisempaa. Elokuun 18. ja 19. päivä pääsimme ensimmäistä kertaa testaamaan joukkueemme sen hetkistä kuntoa Masku Cupissa. Ilmeisesti kunto oli (ainakin silloin) joukkueella kohdallaan sillä turnauksen loppuottelussa tuli hieno voitto FBC Turusta lukemin 2-4. Joukkueemme harjoitukset ja harjoituspelit jatkuivat muutenkin mallikkaasti ja kaudesta on lupa odottaa hyvää!

Roskilden reissun lisäksi kesällä tuli käytyä vähän "pienemmilläkin" kesäfestarilla. Harjavallassa 28.7 järjestetty Karmarock oli mielenkiintoinen tapaus. Festarit oli hieman muista poikkeavalla tavalla järjestetty ja ihmisläheisyydellään miellyttävä tapahtuma. Karmarock järjestettiin jo 16. kerran Maj Karman toimesta. Muita esiintyjiä olivat ulkomaalaiset Die so fluid (UK) ja Kosmikud (EST), Magenta skycode, Sonic supersounds, Raadelma, Rättö ja Lehtisalo, Negative, Pennilass, Sydän sydän ja Jukka poika ja tiskipekka. Vaikka festari oli yksipäiväinen saimme kulutettua reissuun kaksi päivää, kun Anni suostui majoittamaan koko autollisen vanhempiensa luo Säkylään.


Vähintään yhtä mielenkiintoinen festari oli Hämyvestarit Hämeenkyrössä. Alunperin tarkoituksena oli lähteä 4.8 isosiskoni Minnan kanssa seuraamaan pelkästään Lauri Tähkää & Elonkerjuuta, mutta tuli siinä sivussa nähty hieman Popedaakin. Kaiken kaikkiaan miellyttävä kokemus tuokin reissu. Hyvä porukka livenä tuo Elonkerjuu, ei voi muuta sanoa!

Kesän aikana tuli käytyä myös Salon iltatorilla kuuntelemassa paria esiintyjää, nimittäin Dingoa ja Maija Vilkkumaata. Ei suurempia valittamisia niistäkään kerroista.

Helsingin juhlaviikoillakin tuli piipahdettua pikaisesti taiteiden yössä. Piipahdus sen vuoksi että lähdin Annin perään vasta omien harjoitusteni jälkeen, jotka loppuivat Salohallissa klo 22.00. Jotain jäi illasta ja seuraavasta päivästä kuitenkin mieleen. Näin kuinka ihmiset taipuivat akrobaattisesti hienoissa asuissaan korkealla vieterimäisten tikkujen nokassa musiikin tahdissa eduskuntatalon edessä suuren yleisömassan ympäröimänä (Strange Fruit -The Field), Näin vilaukselta salibandylegenda Janne Tähkää, pääsin käymään Varsinaissuomalaisten osuuskunnassa ja matkustaa niin metrolla, linja-autolla kuin junallakin :)


Saloon päästyäni suunnistinkin jo hyvissä ajoin kohti Vrockia. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Salossa. Olin oikeutettu festareille ilmaiseksi. Syy tähän oli saamani vapaalippu talkootyöstä tapahtuman hyväksi. Olimme SalPan kanssa aikaisemmin keräämässä rahaa joukkueelle ja pystyttämässä näi nollen telttoja ja aitoja alueelle. Paikanpäällä olikin sitten paljon tuttuja niin salibandyn kun töidenkin puolelta. Salibandy kaverit olivat tietenkin tulleet koska saivat vapaalippuja ja Nokille oli jaettu VIP lippuja, joten sieltäkin ihmisiä oli liuennut paikalle mukavanlaisesti. Myös tehtaalla järjestetty inventaario mahdollisti vapaa-päivän monelle salolaiselle kyseiseksi päiväksi. Käviöitä päivän aikana oli noin 3000, joten ihan kannattavaksikin tapahtuma taisi päätyä. Itse pääsin naittimaan esiintyjistä kuten Ari Koivunen, Jann Wilde ja Rose Avenue sekä Don Johnson Big Band.






SAKSAAN
ja Floorball Festival 2007


_
Elokuun 31. päivä klo 14.10 GermanWings nousi ilmaan Helsinki-Vantaa lentokentältä. Koneessa sisällä oli innokas ryhmä nykyisiä sekä entisiä SBS Rupun salibandy pelaajia. Lennon kohteena oli Köln ja siellä pelattava Floorball Festival Cologne 2007.

Helsinki-Vantaa lentokentälle saavuttiin kuka milläkin kyydillä ja kuka mistäkin paikkakunnalta. Jälleen näkeminen lentokentällä oli hieno, sillä edellisestä yhdessä kokoontumisesta oli vierähtänyt noin kaksi vuotta. Tällöin porukka kokoontui samassa paikassa ja monienkin osalta sen välissä ei oltu nähty. Mitä tapahtui kaksi vuotta sitten? No mitäpä muutakaan, me lähdimme silloinkin samaisella porukalla samaan tapahtumaan.

Salibandy turnaus Kölnissä on järjestetty nyt vuosina 2005, 2006 ja 2007. Vuonna 2005 olimme siis myös mukana ja muistoksi tästä jäi hieno turnausvoitto. Silloin tapahtumasta ja koko reissusta jäi niin hyvä maku, että se oli pakko kokea uudelleen. Tänä vuonna kahden päivän turnaukseen (1. - 2. syyskuuta) oli osallistunut yhteensä 16 joukkuetta kahdeksasta eri kansallisuudesta. Olikin jälleen hieno nähdä kulttuurien erilaisuuksia niin pelikentällä kuin sen ulkopuolellakin. Joukkueilla oli erilaisia valmistautumisia peliä ennen ja rutiineja sen aikana. Me lähinnä tulimme, ihmettelimme, pelasimme ja voitimme.

Kaupunkiakin kerkesimme kiertää ja katsella. Yö- ja päiväelämää miljoonakaupungissa tuli koettua ja lähinnä maanantain noin 7h kävely avarsi kaupungin nähtävyyksiä.

Kölnin tuomiokirkko oli edelleen hieno nähtävyys.



























Ja mikä parasta reissusta jäi käteen ja itse asiassa pitkäksi aikaa myös kaulaa mitali, jonka väri oli totuttuun tapaan kultainen :)


Että tällaista tänä kesänä~*