(VO2maks.), maximal oxygen uptake, maksimaalinen hapenkulutus; verenkierto- ja hengityselinten toimintakykyä kuvaava luku, joka ilmoittaa, paljonko happea enintään siirtyy lihaskuormituksen aikana ilmasta keuhkoihin ja verenkierron kautta kudoksiin. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02035)
ME = Bjorn Daehlie 96 ml/kg/min
Hapenottokykyyn vaikuttavat tekijät
Ikä
25 vuoden jälkeen hapenottokyky alkaa laskea vuosittain o,5-10% (kestävyysharjoittelusta riippuen)
Sukupuoli
Naisilla on keskimäärin pienempi hapenottokyky
Perimä
Kehon koko
Suurikokoisilla ihmisillä korkeampi hapenottokyky (isommat keuhkot, lihakset jne.)
Korkeustila
Mitä korkeammalla merenpinnasta ollaan sitä alhaisempi on hapenottokyky
Kestävyysharjoittelu
Tekniikka, taloudellisuus ja motivaatio
Terveys
Miten mitata/arvioida maksimaalinen hapenottokyky?
Suoralla tai epäsuoralla menetelmällä.
Suuntaa-antavan tuloksen voi mitata myös erilaisin kaavoin kuten:
(cooperin testin tulos - 505) / 45
tai
10 km juoksussa:
40 min = 60 ml/kg/min
50 min = 50 ml/kg/min
60 min = 40 ml/kg/min
Sain kaverini avustuksella mahdollisuuden mitata hapenottokykyäni kuntopyörällä. Maksimaalinen hapenottokykyni (epäsuoralla menetelmällä mitattuna) oli 53 ml/kg/min. Juostessa arvo olisi varmaan minulle lähempänä totuutta, luokkaa 60 ml/kg/min. Arvoihin kun vaikuttaa maksimisyke ja työskentelevien lihasten massa. Esimerkiksi ylämäkijuoksussa voidaan saavuttaa hieman korkeampi arvo mitä tasaisella juostessa. Vastaavasti pyöräillessä päästään noin 90% ylämäkijuoksun arvosta ja käsityössä vain noin 65%:n. Tosin harjoittelulla lihasten hapenottokykyä voidaan kehittää niin, että esim. pyöräilijät voivat saavuttaa paremman tuloksen pyöräilemällä mitä juosten. Pyöräily ei kuitenkaan ole ihan se minulle ominaisin laji, joten toivottavasti pääsen joskus kokeilemaan hapenottokykyäni myös juoksussa.
3 kommenttia:
opiskellessani meillä oli lihaskunto ja kestävyystestejä ym. Meille kerrottiin, että kuinka tärkeää on oikeanlainen hengitystekniikka! Ja kyllä sen huomasi kun oppi oikean hengitystekniikan,miten paljon helpommin harjoitukset alkoivat sujumaan ja luulo siitä, että kunto olisi ollut huono karisi samantien! Ja kun hengitystekniikka oli kohdallaan, niin alkoi tulla kestävyyttä, joka on kaiken a ja o !
Hengitystekniikan yhdistää helposti pelkästään lajeihin kuten uinti ja painonnosto (tai esimerkiksi synnytykseen:) Mutta onhan se ihan totta, että ilman oikeanlaista hengitystekniikkaa ja rytmiä tekeminen vaikeutuu huomattavasti.
Pinnallisen ja epätaloudellisen hengityksen vaikutus ei näy pelkästään urheilusuorituksessa, vaan se voi myös aiheuttaa mm. päänsärkyä, ahdistuneisuutta, väsymistä, levottomuutta, niska ja lihasjännitystä jne.
19.8.2015 tehdyssä juoksutestissä sain arvoksi 72 ml/kg/min
Lähetä kommentti