Kaikkeen on olemassa lääke?
Jossain mielessä näinkin voi kai sanoa. Oli sitten kyse hammassärystä, masennuksesta, ummetuksesta tai huonosta urheilusuorituksista, niin aina löytyy lääke jostain. Lääkkeeseen voi turvautua parantumis, lieventämis, muutos tai ennakointi mielessä. Lääkkeitä on myös helppo nauttia. Niitä voi ottaa tabletin, kapselin, tippojen, jauheen, rakeiden, voiteiden, kaasujen ja ties minkä kautta...
Lääkkeiden sivuvaikutus kuitenkin mietityttää. Vaikka asiantuntijoilta saisi kuinka varman tiedon siitä, ettei kyseisen ainesosien käytöllä ole haittavaikutuksia, niin silti ne vaan ainakin minua hieman mietityttävät. Vielä enemmän päänvaivaa saa aikaan, jos lukee kaikki ne varoitukset, joita lääkeselostuksissa on mainittu mahdollisista sivuvaikutuksista.
Myös ylilääkitys mietityttää. Kun kerta niin moneen eri asiaan on olemassa monen eri lääkärin määräämiä eri lääkkeitä, niin voiko enää millään olla varma yhtälöistä. Ja kun koskaan ei varmaksi tiedä kuinka pitkäaikaiset vaikutukset lääkkeillä loppujenlopuksi saattaa olla.
Tänäkin vuonna olen nauttinut tietoisesti lääkeaineita kuten linkomysiiniä, ibuprofeenia, hydroksiklorokiinisulfaattia, diklofenaakkinatriumia, dekspantenolia, metyyliprednisolonia jne. eikä minulla ole varmaa tietoa miten ne saattavat käyttäytyä myöhemmin esimerkiksi kaiken muun nauttimani ravinnon kanssa. Ja voiko sitä käytännössä täysin millään edes kunnolla testata. Nykyään kun lähes kaikissa kaupoissa on myynnissä mitä kummallisimpia (voit lukea myös monipuolisimpia) elintarvikkeita (ja niiden lisäaineita).
Voiko tässä maailmassa ylipäätään edes valita mitä elimistöönsä imeyttää? Mitä hengität? Mitä otat vastaan radioteitse?
Voi voi, pitkälle ovat menneet taas mietiskelyni aiheet. Kai se olisi vaan parempi tyytyä kohtaloonsa ja olla ajattelematta liikoja. Hyvähän se vaan, että on keksitty terveyttä edistäviä lääkkeitä. Suosikkini on tietenkin luonnon oma lääke.
3 kommenttia:
Tällä hetkellä taitaa eniten puhuttaa sikainfluenssa rokotteet ja niiden mahdolliset haitat.
H1N1 -rokote sisältää inaktivoitua, pilkottua influenssavirusta, josta kuulema useat ovat sairastuneet lievästi oireisiin rokotteen saatuaan.
Influenssa A(H1N1)v -viruksen tautia hoidetaan puolestaan oseltamiviiriä ja tsanamiviiriä sisältävillä lääkkeillä.
Suomeen tilatuista Pandemrix rokotteesta lisää täällä.
Ei muuta kuin farmakologiaan perehtymään, tieto voi lisätä tuskaa, mutta mieluummin tuska kuin tietämättömyys.
Nämä erilaiset taudit ovat omiaan lietsomaan paniikkia. Lintuinfluenssan aikaan eräässä viiden kunnan alueella ilmestyvässä paikallislehdissäkin uutisoitiin että kaikki joutsenet on kuollu, me kuollaan seuraavaksi ;-)
Ja niinhän me kuollaankin, sinullakin on viimeinen käyttöpäivä. Mutta ennen kuin käännytään Tuonela viitasta, käydään ny ainakin Lontoossa. Elämä itsessään on parantumaton, kuolemaan johtava sukupuolitauti.
Niin ehkä minulle sopisi tuo regulatorinen toksikologia.
Noista lisäaineista tuli vielä mieleen sellainen, että kuinkahan paljon minäkin (sydänoireisena ihmisenä) olen syönyt kaikkien noiden leivosten kanssa tuota E508 lisäainetta elämäni aikana.
E 508 eli Kaliumkloridia on aine jota jo viime vuosituhansilla käytettiin teloitusmyrkkyruiskeen kolmentena vaikuttavana aineosana (sydänlihaksen sähkötoiminnon lamauttajana).
Kaliumkloridia käytetään myös happamuudensäätöaineena.
Harvoin tulee lääkäriltä kysyttyä miten esimerkiksi Hydrocortisoni vaikuttaa Kaliumkloridin kanssa.
Tuli sitä sitten syötyä vaikka kuinka pitkälle jalostettuja ruokia (ja sitä myöten ties mitä happoja, karbonaatteja ja glutamaatteja) ja olivat käyttämäni lääkeaineiden mahdolliset haittavaikutusksen tällä hetkellä mitä tahansa (eli ärtyneisyys, päänsärky, uneliaisuus ja psyykkiset oireet) niin Lontooseen vielä ennen Tuonelaa täytyy päästä. Siitä olemme Ursus Maritimuksen kanssa samaa mieltä. Onneksi ei tarvi enää kauaa odottaa :)
Lähetä kommentti